Varautuminen kotona

Kotona on hyvä pienin, yksinkertaisin toimin varautua mahdollisiin vaara- tai häiriötilanteisiin. Häiriöitä aiheuttavat erityisesti luonnonolosuhteet kuten myrskyt, ukkonen ja puihin keräytyneet lumikuormat. Häiriö voi johtua myös laitteistojen vioista tai suunnitelluista huolto- ja korjaustöistä.

Varaudu näihin:

  • pitkittynyt sähkökatkos
  • vesikatko, veden saastuminen tai häiriö lämmönjakelussa
  • tulipalo
  • tapaturma ja onnettomuus
  • yhteiskunnan kohtaama lakko tai onnettomuus
  • liikenneyhteyksien katkeaminen
  • tavaroiden jakeluhäiriö
  • myrsky, tulva tai muu luonnononnettomuus
  • maksujärjestelmähäiriö
  • oma sairaus tai tapaturma, joka hankaloittaa liikkumista

 

Varautumisesta on suuri apu ihmiselle itselleen, mutta myös yhteiskunnalle. Häiriötilanteessa on hyvä varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta. Hanki kotiin välttämättömyystarvikkeet eli kotivara.

Tietoa kannattaa vaara- tai häiriötilanteessa etsiä mediasta (esim. Yle ja oman alueen mediat) ja viranomaisten viestintäkanavista sekä 112 Suomi -sovelluksesta.

Muista aina myös lähdekriittisyys. Tarkista, kuka on tiedon julkaisija ja vertaa, onko sama asia kerrottu myös muualla. Onko tieto tuore? Vertaa eri lähteitä ja niiden tietoja.

Neuvoja oikean tiedon etsimiseen

 

1. Mitä kotona on hyvä olla: Kotivara

Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran olisi hyvä riittää useaksi päiväksi. Kotivaraa käytetään päivittäin ”parasta ennen” -suosituksia noudattaen, ja uutta hankitaan tarpeen mukaan tilalle. Näin elintarvikkeet säilyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.

Kotivaraa voidaan tarvita monenlaisessa tilanteessa. Sairastuminen voi estää kauppaan menon. Sähkökatkos voi häiritä kaupan toimintaa ja polttonesteiden jakelua. Jakeluhäiriö voi estää tavaroiden kuljetuksen kauppoihin tai hankinnat kaupasta. Myös kelirikko, myrsky tai liikennehäiriö voi estää liikenteen sujumisen.

Lue lisää varautumisesta kotona

 

2. Miten toimia, jos vettä ei voi käyttää?

Varaa kotiin astioita, joissa voi tarvittaessa säilyttää tai joihin voi noutaa vettä. Isot puhtaat vesipullot, kannelliset ämpärit tai kanisterit käyvät esimerkiksi tähän hyvin.

Vesi voi mennä poikki esimerkiksi sähköverkon ongelmien vuoksi. Tyypillisin vesikatkon aiheuttaja ovat verkoston huoltotyöt tai muu tekninen asia. Joskus tieto katkoksesta tulee etukäteen, mutta vesikatko voi tulla myös yllättäen.

Pidemmissä vesikatkoissa järjestetään yleensä vedenjakelu, mutta on aina hyvä, jos kotoa löytyy muutama litra puhdasta juomavettä. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Myöskään esimerkiksi vessanpönttöä ei voi vesikatkon aikana käyttää.

Huoltovarmuuskeskus arvioi yhden henkilön tarvitsevan vuorokaudessa 1–2 ämpärillistä puhdasta vettä juomiseen, ruuanlaittoon ja hygieniaan.

Lue lisää neuvoja vesikatkoon

 

3. Vinkkejä sähkökatkoon

Olemme niin tottuneet sähköiseen maailmaan, että sähkökatkon sattuessa emme ole osanneet varautua tilanteeseen. Sähkökatko vaikuttaa hyvin moniin elämämme osa-alueisiin: veden saantiin, lämmitykseen, ruoanlaittoon, matkapuhelimiin sekä kauppojen ja muiden yritysten ja laitosten toimintaan.

Sähkökatkoon kannattaa varautua ennalta. Kotiin kannattaa sijoittaa helposti löydettävään paikkaan ainakin: taskulamppu ja paristoja, varasulakkeita, kynttilöitä ja tulitikkuja, paristo- tai akkukäyttöinen radio ja polttopuita, jos kotona on takka tai muu tulisija. Lämmintä vaatetta ja peittoja Suomessa onneksi löytyy joka taloudesta.

Polta kynttilöitä vain palamattomalla alustalla. Kynttilöitä ei saa jättää ilman valvontaa.

Jos katkeamaton sähkönjakelu on välttämättömyys, kannattaa harkita oman varasähköjärjestelmän hankkimista. Esimerkiksi maatiloilla kyseeseen voi tulla joko aggregaatti tai traktorikäyttöinen generaattori.

Jakelukeskeytykset kaukolämpö- ja sähköverkossa vaikuttavat viiveellä myös huonetilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Lähes kaikki lämmitysjärjestelmät tarvitsevat sähköä toimiakseen kaukolämmitys, ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput mukaan lukien.

Pitkissä energianjakelun häiriöissä kannattaa pyrkiä toimimaan niin, että lämpöä karkaisi mahdollisimman vähän ulos. Lämpökatkoksen aikana pysäytetään ilmastointi ja suljetaan venttiilit, ikkunat ja ovet. Hätätilanteessa oleskellaan samassa huoneessa, jolloin oma ruumiinlämpö pitää lämpimänä. Apua saa myös lämpimästä vaatetuksesta, makuupusseista ja retkivarusteista.

Lue lisää käytännön vinkkejä sähkökatkoon

 

4. Yleinen vaaramerkki ja vaaratiedote

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina viranomaisen antama vaaratiedote, jonka mm. Yleisradio jakaa.

Yleinen vaaranmerkki voidaan antaa esimerkiksi myrkyllisen savun, kaasuvuodon tai säteilyvaaratilanteen aikana. Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumistapa.

Lue lisää viranomaisten vaarasta ilmoittamisesta

 

5. Tietoa väestönsuojelusta ja väestönsuojista

Väestönsuojelulla tarkoitetaan väestön suojaamista aseellisen konfliktin aikana. Väestöä suojataan myös normaaliolojen häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilytilanteissa.

Suomessa ei ole erillisiä väestönsuojeluorganisaatioita, vaan väestönsuojelusta vastaavat kaikki ne viranomaiset ja toimijat, jotka suorittavat normaalioloissa niitä tehtäviä, jotka konfliktin aikana katsotaan väestönsuojelutehtäviksi. Tällaisia toimijoita ja viranomaisia ovat mm. kunnat, pelastuslaitokset, sosiaali- ja terveysviranomaiset ja ympäristöviranomaiset.

Väestönsuojia käytetään poikkeusoloissa. Väestönsuojien käyttöönotto tapahtuu kansallisella ohjauksella, ja käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Pelastusviranomainen ohjeistaa aina suojautumis- ja evakuointitilanteissa alueen asukkaita.

Väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Väestönsuojaa voidaan normaalioloissa käyttää rakennusluvan mukaisesti esim. irtaimistovarastona tai harrastustilana, kunhan se on otettavissa väestönsuojakäyttöön viranomaisen määräyksestä.

Lue lisää väestönsuojelusta ja väestönsuojista
Lue lisää väestönsuojien rakentamisesta

 

6. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa

Säteilyturvakeskus on laatinut toimintaohjeen mahdollista säteilyvaaratilannetta varten. Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni.

Säteilyvaarasta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja tiedotusvälineissä. Vaaramerkillä kehotetaan ihmisiä siirtymään sisälle.

Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä pahimmissakin ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20-30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Sisälle suojautuminen on yleensä tarpeen korkeintaan vuorokaudeksi.

Tutustu STUK:n toimintaohjeisiin säteilyvaaratilanteessa