Tietoa väestönsuojista ja väestönsuojelusta

Viranomaisten tehtävään kuuluu pitää yllä väestön perushuoltoa ja yhteiskunnan kykyä toimia kriisitilanteissa sekä suojata väestöä tarvittaessa. Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen kattavasti.

  • Väestönsuojelulla tarkoitetaan väestön suojaamista aseellisen konfliktin aikana.
  • Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat myös evakuoida eli siirtää väestöä. Evakuoinnit toteutetaan vain, jos väestöä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan.
  • Väestönsuojelun suunnittelu ja väestönsuojeluun varautuminen on osa viranomaisten tehtäviä.
  • Viranomaiset harjoittelevat vuosittain väestönsuojelua vuosittain.

 

Väestöä suojataan myös normaaliolojen häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilytilanteissa.

Kansalaisten omatoiminen varautuminen on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

 

Kuka väestönsuojelusta vastaa?

Suomessa ei ole erillisiä väestönsuojeluorganisaatioita, vaan väestönsuojelusta vastaavat kaikki ne viranomaiset ja toimijat, jotka suorittavat normaalioloissa niitä tehtäviä, jotka konfliktin aikana katsotaan väestönsuojelutehtäviksi. Tällaisia toimijoita ja viranomaisia ovat mm. kunnat, pelastuslaitokset, sosiaali- ja terveysviranomaiset ja ympäristöviranomaiset.

Suomessa viranomaiset varautuvat väestönsuojeluun osana päivittäistoimintaa, ja edellytykset tehokkaalle väestönsuojelutoiminnalle on luotu jo normaalioloissa varautumisella, suunnitelmilla, harjoituksilla sekä toiminnan yhteensovittamisella.

 

Miten vaarasta saa tiedon?

Väestöä suojataan myös normaaliolojen häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilytilanteissa. Tällöin pääasiallinen suojautumistapa on sisälle suojautuminen.

Väestön varoittaminen on osa väestön suojaamista. Väestöhälyttimillä annetaan varoitus uhasta, joka edellyttää ihmisten suojautumista sisätiloihin. Väestöhälyttimillä annettavaa varoitusta täydennetään aina radiossa ja televisiossa välitettävällä vaaratiedotteella.

 

Mitä voin itse tehdä?

Hyviä lisätietokanavia omatoimisesta varautumisesta kansalaisille ovat mm. taloyhtiön pelastussuunnitelma, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tuottama 72tuntia.fi-sivusto, pelastustoimi.fi-sivusto sekä oman asuinalueen pelastuslaitoksen verkkosivut.

 

Mitä mukaan väestönsuojaan?

  1. omaan käyttöön elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten
  2. juomaa
  3. henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet
  4. vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta)
  5. taskulamppu ja paristoja
  6. joditabletteja
  7. lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä)
  8. korvatulpat

Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sellaista uhkaa, että viranomaiset määräisivät väestönsuojat käyttökuntoon laitettaviksi. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset päivystävät 24h.

Suomessa on n. 54 000 väestönsuojaa, joissa n. 4,4 miljoonaa väestönsuojapaikkaa (vuoden 2020 tieto). Rakennusvuosi määrää väestönsuojan vaatimukset.

 

Milloin väestösuoja tulee laittaa käyttökuntoon?

Jos viranomainen antaa määräyksen väestönsuojien käyttökuntoon laitosta ja suojautumisesta, suojan tulee olla otettavissa käyttöön 72h kuluttua.

Väestönsuoja suojaa radioaktiiviselta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, sortumavaaralta ja asevaikutuksilta (konventionaaliset aseet).

Ohjevideoita (Uudenmaan Pelastusliitto):

Väestönsuojat ja vuosihuolto 
Väestönsuojat ja tiiveyskoe
Väestönsuojan käyttöönotto 

Toisena vaihtoehtona tilapäissuoja

Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Silloin turvaudutaan tilapäisiin suojatiloihin. Mikäli viranomaiset antavat ohjeen laittaa väestönsuojat suojautumiskuntoon, annetaan samassa yhteydessä ohjeet tilapäisten suojien rakentamista varten.

 

Lähde: Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK, Suomen Palopäällystöliitto, sisäministeriö

Lisätietoja kodin varautumisesta