Palomiehiä kokoontuneena maantietunnelin eteen kypärät päässä ja keltaiset huomiovaatteet päällä.
Vuonna 2020 harjoiteltiin pelastustehtäviä tunneliolosuhteissa. Lahden eteläinen kehätie avautui joulukuussa.
Kuva: Salla Virta/Phpela

Päijät-Hämeen pelastuslaitos takasi alueensa turvallisuuden ja pelastustoiminnan vuonna 2020 koronapandemiasta huolimatta normaalisti. Toimintakykyä suojattiin monin tavoin. Päijät-Hämeen pelastuslaitos pelasti välittömästä vaarasta 43 henkilöä. Pelastustoimen tehtäviä oli vuoden aikana 4134, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Turvallisuusviestinnän tapahtumat siirtyivät verkkoon, ja asiakirjavalvonta lisääntyi. Valvonnassa otettiin käyttöön työkaluja etänä tehtävään valvontaan.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos pelasti viime vuonna 147 henkilöä, josta välittömästä vaarasta 43. Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden rahallinen arvo oli yli 100 miljoona euroa.

Pelastuslaitoksella oli viime vuonna 4134 pelastustoimen tehtävää. Pelastustoimen tehtävämäärät laskivat muun muassa koronarajoitusten vuoksi valtakunnallisesti, ja Päijät-Hämeessäkin pelastustoimen tehtäviä oli 112 vähemmän, mitä vuosittain keskimäärin viimeisen kymmenen aikana.

”Vuosi meni olosuhteisiin nähden hyvin, ja tehtävät saatiin hoidettua kiitettävästi koronasta huolimatta”, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen sanoo.

Liikenneonnettomuudet ja ensivaste työllistivät

Pelastustoimen tehtävistä 652 liittyi liikenneonnettomuuteen, 620 ensivastetehtäviin ja 614 paloilmoittimen tarkastustehtäviin. Ensivastetehtävät ovat hälytyksiä, joissa nopein mahdollinen pelastustoimen yksikkö (tässä tapauksessa paloauto) hälytetään paikalle, kun potilaan henki on vaarassa.

Tulipaloihin Päijät-Hämeen pelastuslaitos hälytettiin 477 kertaa, joista 183 koski rakennuspaloja tai rakennuspalovaaraa, 101 maastopaloja, 90 liikennevälinepaloja ja 103 muita tulipaloja.

Öljyvahinkoihin Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai hälytyksen vuoden 2020 aikana 135 kertaa, mikä on korkein luku sitten 2011. Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai myös vaarallisten aineiden onnettomuuksiin liittyviä hälytyksiä viime vuonna aiempaa enemmän, 27 kappaletta.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos tuotti vuoden 2020 aikana ensihoitopalveluita Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti koko Päijät-Hämeen alueella. Ensihoidon tehtävämäärien tilastoinnista vastaa hyvinvointikuntayhtymä. Pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteli päätoimisesti noin 35 ensihoitajaa työpareinaan noin 120 palomiestä.

Sopimuspalokuntatoiminta jatkui koronarajoitustoimet huomioiden

Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat osallistuivat pelastustoiminnan tehtäviin lähes normaalisti vastuuviranomaisen asettamat suojausmääräykset huomioiden. Teoriakoulutukset siirrettiin etäkoulutukseksi, ja käytännön harjoitukset toteutettiin ulkona pienryhmäharjoitteluna. Sopimuspalokuntakurssien järjestämistä jouduttiin rajoittamaan. Pelastustoiminnan toimintavalmius ja -varmuus onnistuttiin sopimuspalokunnissa pitämään normaalina koronasta huolimatta.

Päijät-Hämeessä toimi viime vuonna 19 sopimuspalokuntaa, joihin kuului noin 500 palokuntalaista.

Yksi palokuolema, 15 kakkostason palontutkintaa

Päijät-Hämeessä tapahtui vuonna 2020 yksi palokuolema, kun henkilö menehtyi vapaa-ajanasunnon palossa Kärkölässä juhannuksena.

Jokaisesta syttyneestä tulipalosta tehdään palontutkinta. 1-tason palontutkinnassa pelastustoiminnanjohtaja arvioi mm. syttymissyytä ja palon leviämiseen vaikuttaneita tekijöitä.

2-tason palontutkintoja tehtiin viime vuonna 15 kappaletta. Kakkostason tutkinnassa perehdytään tarkemmin onnettomuuden laajuuteen vaikuttaneisiin tekijöihin ja pelastustoimintaan. Tutkinnan suorittaa tehtävään koulutettu palontutkija. Kakkostason tutkinta tehdään aina mm. paloista, joista on aiheutunut kuolonuhri, vakava loukkaantuminen tai huomattavia aineellisia tai taloudellisia vahinkoja tai ihminen on pelastettu hengenvaarallisista olosuhteista.

Turvallisuusviestintä painottui etätapahtumiin ja someen

Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän tapahtumat tavoittivat viime vuonna 11 000 päijäthämäläistä. Tilaisuuksia järjestettiin 140, joista osa etäyhteyksin. Koronapandemia perui monta merkittävää vuosittaista turvallisuustapahtumaa (esim. messuja), mikä vähensi tavoitettujen kuntalaisten määrää. Vuosittain suosituin yleisötapahtuma Päivä paloasemalla järjestettiin virtuaalisesti. Pelastuslaitos rajoitti järjestämäänsä koulutustoimintaa (mm. alkusammutuskoulutukset) keväällä ja keskeytti sen syksyllä kokonaan. Eniten tavoitettiin päiväkoti- ja kouluikäisiä sekä suurta yleisöä.

Turvallisuusviestintää tehtiin sosiaalisessa mediassa uudella tavalla muun muassa videoin. Pelastuslaitoksen Facebook- ja Instagram-tilien turvallisuusaiheiset sisällöt tavoittivat vuonna 2020 noin 430 000 henkilöä.

Joka kymmenes yritysten ja laitosten korjausmääräys vakava

Pelastuslaitoksen toteuttamassa valvonnassa korostui koronarajoitusten vuoksi asiakirjavalvonta, mutta palotarkastajat tekivät tarpeen mukaan myös valvontakäyntejä. Yritysten ja laitosten valvonnan asiakastutkimuksen mukaan korjausmääräyksiä annettiin 75 prosenttiin kohteista. Joka kymmenes korjausmääräyksistä oli vakava. Asiakkaat olivat tyytyväisiä valvontatoiminnan onnistumiseen (asiakastutkimuksen arvosana 4,6/5).

Asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen valvonta onnistui hyvin, sillä sitä tehdään pääosin isännöitsijöille ja kiinteistöjen omistajille lähetettävien itsearviointilomakkeiden avulla. Asuinrakennukset ja vapaa-ajanrakennukset valvotaan 10 vuoden välein.

Pientalojen asukkaat (92,2 %) ja vapaa-ajan asuntojen omistajat (81,1 %) palauttivat itsearviointilomakkeita vuonna 2020 kuuliaisesti. Kerrostalojen itsearviointilomakkeiden palautus jatkuu vielä vuoden 2021 puolella.

”Koronapandemia vaikutti riskienhallinto-osaston vastuulla olevaan valvonta- ja turvallisuusviestintätoiminaan. Valvontakäynnit olivat osittain keväällä keskeytettynä, ja loppuvuoden aikana suunniteltua valvontaa jouduttiin jättämään tekemättä tai valvomaan uusin keinoin.”, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen kertoo.

Yritysten ja laitosten valvonnassa ei kevään valvonnan keskeytystä saatu loppuvuoden aikana paikattua. Valvomatta jääneet rakennukset pyritään valvomaan vuoden 2021 aikana. Jatkossa valvonnassa hyödynnetään monipuolisesti koronapandemian aikana kehitettyjä uusia valvonnan keinoja kuten asiakirja- ja etävalvontaa.

Lisätietoja:

pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, 0440 773 100
pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio, 0440 773 200
riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen, 0440 773 208
ensihoidon palvelupäällikkö Jenni Eskola, 0440 773 221
tai ensihoitoesimies Erkki Koho 0440 773 225