Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan pelastuslaitoskierros eteni lokakuussa Päijät-Hämeeseen. Kohvakka näki alan tulevina haasteina hallintouudistuksen, ikääntymisen, ilmastonmuutoksen ja teknologian kasvun. Toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa.

Avin Mira Leinonen, ruiskumestari Tommi Kittelä, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka ja pelastusjohtaja Jari Hyvärinen vierailulla.

”Tämä on 15. laitos, jossa olen käymässä. Saan pelastuslaitoksilta arvokkaita näkemyksiä ajankohtaisista asioista”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kiitteli.
Mukana vierailulla olivat Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen, Suomen Sopimuspalokuntien liiton Päijät-Hämeen alueen puheenjohtaja Janne Korhonen, pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jarkko Niemi, henkilökunnan edustaja, pääluottamusmies Petri Kautto sekä pelastuslaitoksen johtoa.
Kohvakka tutustui myös Lahdessa Paavolan pelastusasemalla töissä olevaan vuoroon ja kuuli heidän kuulumisiaan.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella on käytössään virtuaalilasit, joiden avulla voidaan havainnollistaa kodin riskipaikkoja tai antaa tuntumaa siitä, miltä tuntuu työskennellä nostokorissa. Pelastusylijohtaja Kohvakka pääsi vierailullaan testaamaan laseja, ja piti niitä hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta toiminnasta.

Toimintaympäristö muuttuu

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kävi puheenvuorossaan läpi pelastustoimen tulevia linjauksia ja pelastustoimen roolia osana hallintouudistusta. Kohvakan mukaan maakunnallisen pelastustoimen tulee olla oma erillinen toimijansa maakunnassa, ja sen rahoitus on varmistettava.
”Maakunnilla pitää olla eväät, jotta ne pystyvät huolehtimaan koko Suomen laajuisesta paloasemaverkostosta.”
Pelastustoimen toimintaympäristö on muutoksessa, ja on pohdittava, miten muutoksiin reagoidaan. Esimerkiksi väestön keskittyminen kasvukeskuksiin haastaa toimintakykyisen henkilöstön riittävyyden harvaan asutuilla alueilla. Ikääntyminen puolestaan muuttaa ja lisää hälytystehtäviä. Ilmastonmuutos kasvattaa sään ääri-ilmiöitä ja haastaa pohtimaan kansainvälistä avunantoa.
”Metsä- ja maastopalojen torjunnassa voisimme olla voimakkaammin mukana globaalisti ja antaa apua esimerkiksi Ruotsiin”, Kohvakka näki.
Teknologian hyödyntämisessä kansallinen koordinaatio on tärkeää.
”Pelastuslaitos on tärkeässä roolissa myös kansallisten turvallisuusuhkien torjunnassa”, Kohvakka sanoi.

Kimmo Kohvakka testasi koulutussuunnittelija Jarmo Kouhian opastamana virtuaalilaseja.

Kimmo Kohvakka tapasi Paavolan aseman työvuoroa.

Monipuolisia työuria ja vuoropuhelua

Sekä pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan omassa että pelastuslaitoksen puheenvuoroissa nousi esiin urapolkujen kehittämisen tärkeys, sillä pelastusalan henkilöstö ikääntyy vauhdilla. Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen kertoi Päijät-Hämeessä käytössä olevasta mallista, jolla tähdätään pitkiin työuriin esimerkiksi liikunnanohjaajan ja 50-prosenttisten palomiesvirkojen avulla. Kohvakka piti kehitystä hyvänä.
”Erittäin oleellista on miettiä, miten saamme alueelliset toimivat käytännöt valtakunnalliseen käyttöön”, hän totesi.
Päijät-Hämeessä on uusittu pelastusasemia ja kalustoa tarpeen mukaan. Myös kaluston kierrätyksestä sopimuspalokunnille on hyviä kokemuksia. Sysmän paloasema on juuri valmistumassa. Se on ensimmäinen paloasema Suomessa, joka on suunniteltu sukupuolineutraaliksi, ja hanke on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Mallia on otettu Ruotsista Attundan pelastuslaitokselta.
Kohvakka näkee yhdenvertaisuusasiat erittäin ajankohtaisena.
Tapaamisessa esiteltiin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen hyviä käytänteitä ja toiveita sisäministeriölle. Tarve olisi lisätä vuoropuhelua sekä ministeriön että Avin suuntaan.
Riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen kertoi lakimuutosten vaikutuksista riskienhallinnan toimintaan ja esimerkiksi riskiasuntoilmoitusten kasvusta. Riskiasunnot vaativat palotarkastajilta uudenlaista osaamista, viranomaisyhteistyötä sekä työaikaa.

Sopimuspalokunnat mukana

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on tuoreen työhyvinvointitutkimuksen mukaan pidetty työnantaja. Myös yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa on toiminut.
”Ylin johto on aina halunnut olla kehittämässä sopimuspalokuntatoimintaa”, Sopimuspalokuntien liiton Päijät-Hämeen puheenjohtaja Janne Korhonen sanoi. Korhosen toiveena oli, että valtakunnallisesti tehtäisiin yhtenä rintamana töitä sopimuspalokuntahenkilöstön riittävyyden eteen.
”Sopimuspalokunnissa on erikoisosaamista, joka kannattaa tunnistaa ja hyödyntää.”
Teksti ja kuvat Salla Virta

Tapaamisessa olivat mukana Merja Saasmo, Jenni Eskola, Marjo Oksanen, Jari Hyvärinen, Mira Leinonen, Jarmo Saloranta, Jarkko Niemi, Janne Korhonen, Kimmo Kohvakka, Veli-Pekka Niemikallio ja Petri Kautto.