Päijät-Hämeen pelastuslaitos saa vapaaehtoisilta järvipelastusyhdistyksiltä tärkeää apua vesistöjen läheisyydessä tapahtuvissa hälytyksissä.

Heinolan Järvipelastajat harjoittelivat lokakuussa tulipalotilannetta laivalla. Kuvassa Teemu Ahola ja Ari Lahtinen. Kuva: Matti Uimonen

Päijät-Hämeen pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä Heinolan Järvipelastajien ja Lahden Järvipelastajien kanssa. Järvipelastajat päivystävät veneilykauden, ja hoitavat kiireettömiä tehtäviä, kuten polttoaineen loppuminen tai vika moottorissa. Järvipelastajista on iso apu myös osassa pelastuslaitoksen hälytystehtävistä.

Tämä huomattiin esimerkiksi 9. toukokuuta Heinolan Sinilähteellä ja Isosaaressa sattuneissa maastopaloissa. Heinolan Järvipelastajat kuulevat Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Heinolan alueen Virve-kutsukanavan, ja he tulivat palomestari Petteri Haverisen mukaan oma-aloitteisesti paikalle kuultuaan Sinilähteen palosta.

”Olimme juuri miettimässä, mitä teemme, ruiskumestari Jouni Kokki kertoo.

Sinilähteen palopaikka oli 200 metrin päästä rannasta ryteikön takana. Järvipelastajien vene pääsi lähelle rantaa. Heidän avustuksellaan rantaan vedettiin sammutusruisku, josta rakennettiin vesilinja palopaikalle kahteen sammutussuihkuun, Kokki selittää. Tämä nopeutti sammutustöitä.

Sinilähteen palon loppuraivauksen aikana tuli uusi maastopalohälytys Heinolan vesistön alapuolelta ranta-alueelta. Järvipelastajat irrotettiin aiemmasta tehtävästä, ja he lähtivät sammutustöihin pelastuslaitoksen 201-yksikön avuksi.

Palomestari Petteri Haverinen kertoo, että samana lauantaina Järvipelastajat sammuttivat vielä hänen kanssaan juteltuaan ranta-alueelle hylätyn nuotion, joka olisi saattanut kehittyä maastopaloksi. Järvipelastajista on apua myös saaripaloissa.

Merimiestaidoissa puutteita

Osa Järvipelastajien tehtävistä tulee heille suoraan Hätäkeskuslaitokselta, trossipalvelusta tai yksityishenkilöiden soitoista. Tehtävät ovat pääosin kiireettömiä avustustehtäviä. Järvipelastajat lähtevät automaattisesti pelastuslaitoksen vesipelastus- ja vesiliikenneonnettomuustehtäviin. Tarpeen mukaan maastopaloihin, tavarankuljetukseen ja joskus sairaankuljetukseenkin. Vesillä liikkujien osaamisessa olisi parantamisen varaa.

”On puutetta esimerkiksi merimiestaidoista, ei ymmärretä merkkejä ja on ajettu matalaan”, Heinolan Järvipelastajien puheenjohtaja ja operatiivinen johtaja Sami Salomaa kertoo.

Heinolan Järvipelastajilla on kaudessa noin 30 tehtävää. Kaudet kuitenkin vaihtelevat. Tänä vuonna on oltu vesillä kuusi viikkoa, ja tehtäviä on jo 16-17, Salomaa kertoo.

”Jännityksellä odotamme Kimolan kanavan avaamista.”

Uusi kanava lisännee hetkellisesti vesiliikennettä ja todennäköisesti myös tehtävämäärää.

Alueen tuntemus hyödyksi

”Paikallistuntemuksesta on apua. Teemme koko ajan havaintoja ja ajamme harjoitusajoa. Esimerkiksi Sinilähteen maastopalosta tiesin, ettei paikkaan ole tieyhteyttä. Samoin Isosaaressa. Vesitse pääsee monesti nopeammin onnettomuuspaikalle kuin maitse”, Salomaa sanoo.

Heinolan Järvipelastajat ylläpitää vesipelastusvalmiutta Ruotsalaisen ja Konniveden vesistöalueella kesäisin vuorokauden ympäri. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Päijät-Hämeessä toimii myös Lahden Järvipelastajat, joka toimii Vesijärvellä ja eteläisellä Päijänteellä.

”Yhteistyö on ollut mutkatonta. Järvipelastusyhdistyksissä on jäsenenä myös monia (pelastuslaitoksen) pelastajia”, pelastuslaitoksen ruiskumestari Jouni Kokki kiittelee.

Teksti: Salla Virta

Palomies ja järvipelastaja Juho Suni sammuttaa Sinilähteen maastopaloa. Järvipelastaja Kristian Munne on tehnyt perusselvityksen Järvipelastajien aluksen moottoriruiskusta. Kuva: Heinolan Järvipelastajat
Maastopalot sijaitsevat usein vaikeakulkuisissa paikoissa. Vesitse saattaa päästä nopeammin onnettomuuspaikalle kuin maitse. Kuva: Heinolan Järvipelastajat
Pv Kuusakoski sammutustoiminnassa Sinilähteen palopaikalla. Kookkaan aluksen matalan syväyksen (60 cm) ansiosta oli selvitykset mahdollista tehdä palopaikan tuntumasta rannasta käsin. Aluksessa on irrallinen moottoriruisku. Kuva: Heinolan Järvipelastajat