Kuva: Juha Tanhua

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella oli viime vuonna 4417 pelastustehtävää, joissa onnistuttiin pelastamaan välittömästä vaarasta 61 henkilöä. Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt hoitivat lisäksi 11 000 ensihoidon tehtävää. Turvallisuusviestintä tavoitti joka viidennen päijäthämäläisen.

Pelastuslaitos pelasti välittömästä vaarasta 61 henkilöä, 107 henkilöä, joilla ei ollut välitöntä vaaraa ja evakuoi 680 henkilöä. Onnettomuuksissa oli pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallion mukaan vuoden 2019 aikana osallisena 2249 henkilöä.

Rakennuspaloissa ja rakennuspalovaarassa uhattuna olleiden ja pelastetun omaisuuden arvoksi arvioidaan viime vuodelta lähes 111 miljoonaa euroa.

Onnettomuuksista yli puolet tapahtui Lahden alueella. Noin viidennes hälytystehtävistä oli kunnissa, joissa pelastustoiminnan päävastuu on sopimuspalokunnalla (Asikkala, Hartola, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä).

”Päijät-Hämeessä pelastustoimen osalta kuntarajoja ei ole, vaan toiminta tapahtuu koko maakunnan osalta lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman hälytettävän pelastusyksikön mukaisesti tarvittaessa myös viereisten pelastuslaitosten alueita käyttäen”, Niemikallio sanoo.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos antoi apua naapuripelastuslaitoksille vuoden 2019 aikana onnettomuushälytyksissä 129 kertaa.

Palokuolemat vähenivät, Päijät-Hämeessä yksi

Päijät-Hämeessä tapahtui vuonna 2019 yksi palokuolema, mikä oli vähiten vuoden 2007 jälkeen. Palokuolemat ovat valtakunnallisesti laskussa, ja näin on myös Päijät-Hämeessä. Palokuolemien määrä on vähentynyt Suomessa yli puolella vuodesta 2007. Pelastusopiston alustavien laskelmien mukaan vuonna 2019 paloissa menehtyi 49 ihmistä. Palokuolemien määrää on saatu laskettua lainsäädännön ja pelastustoimen turvallisuusviestinnän avulla.

Pelastustehtävissä pientä laskua

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella oli vuonna 2019 yhteensä 4417 pelastustehtävää. Näistä 1049 oli ensivastetehtäviä. Ensivastetehtävässä hätätilapotilaan luokse lähetetään tarkoituksenmukaisin yksikkö, jolloin ensimmäinen paikalle saapuva yksikkö voi olla ambulanssin sijaan myös paloauto.

Pelastuslaitos hälytettiin liikenneonnettomuuksiin 616 kertaa ja tulipalon tai palovaaran vuoksi 539 kertaa. Tehtävämäärissä oli pientä laskua edellisvuoteen verrattuna.

Liikenneonnettomuuksiin ja vahingontorjuntatehtäviin vaikuttavat kyseisen vuoden sääolot.

Hätäkeskukseen kytkettyjen paloilmoittimien virheellisiä hälytyksiä on saatu vähennettyä tiedon lisäämisellä ja erhemaksulla. Paloilmoittimen hälytyksiä oli kokonaisuudessaan vähemmän kuin koskaan vuoden 2012 jälkeen, jolloin erheprosessi alkoi, kertoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.

Pelastustehtävät onnettomuustyypeittäin: 2019 2018
tehtävät yhteensä 4417 4727
ensivaste 1049 1119
automaattisten paloilmoittimien tarkastus/varmistus 649 761
muu tarkastus/varmistustehtävä 607 646
liikenneonnettomuus              616 600
tulipalo/palovaara                     539 562
avunanto 304 235
vahingontorjunta                       282 425

Kiireisin kuukausi Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle oli heinäkuu, rauhallisin puolestaan helmikuu. Sunnuntaisin hälytyksiä saatiin vähiten. Kiireisin viikonpäivä oli keskiviikko.

Pelastuslaitoksen ambulanssit hoitivat lähes 11 000 tehtävää

Päijät-Hämeen pelastuslaitos tuotti ensihoitopalveluita kuudella hoitotason ensihoitoyksiköllä (ambulanssilla) Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella. Ensihoitoyksiköiden asemapaikat olivat Asikkalassa, Hollolassa, Heinolassa, Sysmässä, Lahden Nastolassa sekä Iitissä.

Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt hoitivat vuonna 2019 yhteensä 10 970 ensihoidon tehtävää, joista hoitolaitossiirtoja oli 487.

Ensihoitopalvelun tilastoista tiedottaa tarkemmin Phhyky:n ensihoitokeskus.

Turvallisuusviestintä tavoitti lähes joka viidennen päijäthämäläisen

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on pelastuslaitoksen lakisääteinen tehtävä. Ennaltaehkäisyä tehdään esimerkiksi ohjauksen, neuvonnan, koulutusten ja valvonnan avulla sekä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos järjesti viime vuonna lähes 400 turvallisuusviestintään liittyvää tapahtumaa. Tapahtumiin osallistui yhteensä 38 220 henkilöä, mikä vastaa 19 prosenttia koko Päijät-Hämeen väestöstä.

Suuren yleisön ohella tärkeä kohderyhmä olivat päiväkoti-ikäiset, koululaiset ja opiskelijat sekä hoitolaitosten henkilökunta. Pelastustoimen vuosittainen suurtapahtuma Päivä paloasemalla keräsi 2019 ennätysosanoton. Avoinna olevilla 21 paloasemalla vieraili tapahtumapäivänä yhteensä 6600 henkilöä.

Turvallisuustietoutta jaettiin myös pelastuslaitoksen sosiaalisen median kanavissa ja palotarkastajien valvontatoiminnalla.

Asuinrakennusten valvonta tehostui: valvontatehtäviä 11 800

Päijät-Hämeen pelastuslaitos teki valvontakäynnin viime vuonna 1009 yritykseen ja laitokseen. Palotarkastajien tekemän arvion mukaan 89 % arvioiduista tarkastuskohteista täytti tai ylitti lain vaatiman turvallisuustason.

Yritysten ja laitosten palotarkastuksen yhteydessä jatkettiin tarkastuksista saadun asiakaspalautteen keräämistä. Kyselyyn vastanneista 68 % arvioi tarkastustoiminnan parantuneen hieman tai selvästi viime vuosien aikana.

Asuinrakennuksia valvottiin 4830 kappaletta ja vapaa-ajanasuntoja 2190. Valvontaa suoritettiin arvioimalla asiakkaan palauttamaa itsearviointilomaketta sekä perinteisen palotarkastuskäynnin avulla. Palotarkastuskäyntejä asuinrakennuksissa tehtiin yli 600. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen korkeaa valvontamäärää selittää edellisvuodelta valvomatta jääneiden itsearviointilomakkeiden valvonta heti vuoden alussa.

Pelastuslaitos suoritti määräaikaisten valvontatehtävien lisäksi muuta epäsäännöllistä valvontaa, pelastuslain edellyttämää asiakirjojen valvontaa, kemikaalilain mukaista valvontaa, sekä antoi lausuntoja ja neuvontaa. Pelastuslaitoksen suorittama valvonta on kuvattu tarkemmin vuosittain laadittavassa valvontasuunnitelmassa.

Riskienhallintapäällikkö Marjo Oksasen mukaan epäsäännöllisen valvonnan lukuihin on yhdistetty useita erittäin tärkeitä valvontakohteita, kuten esim. riskiasuntojen tarkastuksia, yleisötapahtumien valvontaa ja poistumisturvallisuuskohteiden valvontaa. Myös kemikaalilain mukainen valvonta sisältää erityyppisiin toimintoihin liittyvien ilmoitusten käsittelyä, päätöksiä ja tarkastuksia.

Valvontatehtäviä oli kaikkiaan 11 800.

”Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustehtävämäärät laskivat hieman edellisvuodesta, mutta valvontatehtävien määrä kasvoi. Pelastuslaitoksen henkilöstö hoiti vuoden aikana yhteensä yli 25 000 erilaista pelastus-, ensihoito- tai valvontatehtävää. Tämän lisäksi turvallisuusviestinnän keinoin tavoitettiin yli 38 000 alueen asukasta”, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen kiteyttää.

”Kokonaisuutena vuosi 2019 oli pelastuslaitokselle melko kiireinen, mutta siitä selvittiin kiitettävästi, kiitos ammattitaitoisen henkilöstön, mukaan lukien sopimuspalokunnat”, Hyvärinen toteaa.

Lisätietoja:
www.phpela.fi/tietoa-meista/

Pelastustoiminnasta:

pelastustoiminnan osaston osalta pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio, p. 0440-773 200, veli-pekka.niemikallio@phpela.fi

Ensihoidosta:

pelastuslaitoksen ensihoidon osalta ensihoidon palvelupäällikkö Jenni Eskola, p. 0440-773 221, jenni.eskola@phpela.fi.

Valvonnasta ja turvallisuusviestinnästä:

riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen, 0440-773 208, marjo.oksanen@phpela.fi

Koko talon toiminnasta:

pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, 0440-773 100, jari.hyvärinen@phpela.fi

Päijät-Hämeen pelastuslaitos huolehtii pelastustoimesta yhdeksän kunnan alueella. Pelastuslaitos tuottaa myös ensihoitopalveluita. Työntekijöitä pelastuslaitoksella on noin 270. Jatkuvassa ympärivuorokautisessa valmiudessa on noin 30 henkilöä kuudella vakinaisella pelastusasemalla Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa. Vakinaisen henkilöstön lisäksi Päijät-Hämeen alueella toimii 19 sopimuspalokuntaa, joihin kuuluu noin 500 palokuntalaista.