Yritysten ja laitosten paloturvallisuus

tarkastaja3

Turvallisuudesta huolehtiminen on osa yrityksen koko henkilökunnan päivittäistä työtä ja osa yrityksen liiketoimintaa. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja häiriötilanteiden hallinta tukevat yrityksen tuottavuutta.   

Työpaikan paloturvallisuus muodostuu toimintaympäristön riskien tunnistamisesta ja niiden hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Paloturvallisuuteen vaikuttavat mm. työpaikan järjestys ja siisteys, vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin turvallisuus, tulityöiden suorittaminen, tuhopolttojen ehkäisy,  sekä sähkölaitteistojen kunto. Tärkeätä on, että yrityksessä kaikki tietävät työympäristön palovaarat ja omaksuvat turvalliset toimintatavat päivittäisissä työtehtävissä.

Rakenteellinen palontorjunta perustuu paloturvallisiin rakenteisiin ja palotekniseen rakennusten osastointiin. Osastoivien rakenteiden on oltava jatkuvasti toimintakunnossa, ja toimintakunto on tarkastettava säännöllisesti. Myös rakennuksen turvallisuuteen liittyvien laitteistojen hoito-ja huolto on suoritettava kunnosspito-ohjelman mukaisesti.

 

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelma laaditaan turvallisuuden varmistamiseksi kiinteistössä. Varautumisvelvolliset, joita ovat toiminnanharjoittaja sekä rakennuksen omistajat ja haltijat, osoittavat pelastussuunnitelmassa, että he ovat tunnistaneet rakennukseen ja toimintaansa liittyvät vaarat ja että he ovat varautuneet näiden vaaratekijöiden varalta.

Parhaimmillaan pelastussuunnitelma voi toimia yhteisön turvallisuusasiakirjana, josta löytyvät kaikki yhteisön turvallisuuteen liittyvät asiat. Pelastuslain onnettomuuksien ehkäisyn säännöksistä löytyvät ne asiakokonaisuudet, joista varautumisvelvollisten tulee huolehtia. Paloturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi säännöksiä sovelletaan myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Velvoitteet liittyvät rakennusten turvalliseen käyttöön sekä turvalliseen toimintaan.

Pelastussuunnitelmassa on hyvä huomioida rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla olevien paloturvallisuusasioiden lisäksi myös kiinteistön käyttäjien vastuulla olevat asiat. Pelastussuunnitelma on syytä laatia siten, että jokainen kiinteistössä asuva, toimiva tai vieraileva henkilö ymmärtää siihen kirjattujen asioiden vaikutukset turvallisuudelle ja löytää siitä tarvitsemansa tiedot.

Yhtä jokaiselle yhteisölle soveltuvaa pelastussuunnitelmamallia ei ole. Lähtökohtana tulee olla pelastuslain velvoitteiden tunteminen ja niihin vastaaminen. Jokainen yhteisö laatii oman pelastussuunnitelmansa kiinteistössä harjoitettavan toiminnan, toimintaympäristön sekä ennakoitavien vaaratilanteiden perusteella. Parhaaseen tulokseen päästään kun pelastussuunnitelman laatimiseen osallistuvat turvallisuudesta vastaavien lisäksi ne henkilöt, jotka rakennuksessa oleskelevat ja työskentelevät. Suunnitelmavaiheessa on toki suositeltavaa perehtyä myös muiden vastaavien yhteisöjen suunnitelmiin ja ottaa niistä oppia.

Pelastussuunnitelmassa tulee selvittää seuraavat yhteisön omat toimenpiteet:

  • vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät
  • rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt
  • asukkaille ja muille henkilöille annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä
  • asukkaille ja muille henkilöille annettavat ohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksimahdolliset 
  • muut kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet.

 

Harjoittele vaaratilanteiden varalta

Vaaratilanteiden varalta on tärkeää harjoitella säännöllisesti. Suositeltavia koulutuksia ovat mm. alkusammutuskoulutus ja poistumisharjoittelu.

 

Pelastusviranomaisen rooli

Pelastusviranomaisen rooli on seurata ja valvoa yrityksen turvallisuustyötä ja ohjata ja neuvoa edellä mainituissa asioissa. Pelastusviranomainen tekee yrityksiin määräajoin  valvontakäyntejä valvontasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi pelastusviranomainen valvoo myös kemikaalien säilytystä ja vähäistä käsittelyä.