Spek: Palokuntien toiminta kariutui henkilöstöpulaan - Ammatillistuminen haastaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa palokuntatoimintaa

30.01.2017

Vuoden 2000 jälkeen toimintansa lopettaneet palokunnat kärsivät liian vähäisestä henkilöstömäärästä. Ne eivät saaneet rekrytoitua riittävästi sellaisia henkilöitä, jotka olisivat olleet valmiita sitoutumaan ammattimaistuneeseen VPK-toimintaan. Erityisesti nuorista jäsenistä on ollut puutetta, ja varsinkin harvaan asutuilla seuduilla nuorten poismuutto on ollut keskeinen ongelma. Nämä tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Canterburyn yliopiston tekemästä tutkimuksesta.

– VPK-toiminta on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi ja vaatii vahvaa sitoutumista, kuten jatkuvaa kouluttautumista, SPEKin tutkija Kaisa Eskelinen sanoo. – Henkilöstöpulan seurauksena palokunnan tehtävät kasaantuivat lopettaneissa palokunnissa harvoille ja alkoivat kuormittaa heitä.

Yksilötasolla lopettamisen syitä olivat muutto paikkakunnalta, henkilösuhteisiin liittyvät haasteet tai kielteinen ilmapiiri palokunnassa sekä ajan puute.

Tutkimuksessa selvitettiin palokuntien toiminnan aloittamisen ja lopettamisen syitä sekä palokuntalaisten motivaatiotekijöitä. Tutkimuksen mukaan vahvimpia ovat palokunnat, joiden jäsenet ovat sitoutuneita ja aktiivisia ja joiden yhdistystoiminta on elävää.

– Palokunnat pitävät elinvoimaisuutensa kannalta tärkeänä yhteistyön kehittämistä niin muiden palokuntien kuin varsinkin pelastuslaitoksen kanssa, Eskelinen toteaa. – Lopettaneiden palokuntien vastaajista suuri enemmistö oli sitä mieltä, että palokuntatoiminnan vapaaehtoisuus ja harrastusmaisuus tulisi huomioida aiempaa paremmin pelastustoimen järjestelmässä.

Nuorten kasvatustehtävä motivoi

Tarve uuden VPK:n perustamiselle kumpusi halusta tarjota nuorille hyvä harrastus ja ylipäänsä osallistua nuorten kasvatustehtävään, olla avuksi yhteisössään sekä siitä kokemuksesta, että palokunnalla on tarjottavaa pelastustoimen järjestelmälle. Yksilöitä puolestaan motivoi erityisesti auttamisenhalu ja palokuntatoiminnan yhteisöllisyys.

Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu aloittaneiden ja lopettaneiden palokuntien haastatteluista ja lopettaneille palokunnille osoitetusta kyselystä. Haastattelut tehtiin 11 palokunnalle, ja kyselyyn vastasi 57 henkilöä 29 palokunnasta. Toinen osa käsittelee palokuntalaisten yksilöllisiä motivaatiotekijöitä. Kyselyyn vastasi 933 nykyistä ja 67 entistä palokuntalaista. Tutkimuksen tekivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Canterburyn yliopisto ja sen rahoitti Palosuojelurahasto.

Lisätietoja:

Tutkija Kaisa Eskelinen, 040 6788 399

powered by eMedia