VPK-pohjalta Päijät-Hämeen pelastuslaitokseksi

wellamo

 

Yli sata vuotta kansalaisten valistusta ja neuvontaa.

Lahti sai kauppalaoikeudet vuonna 1878, vaikka Lahti kuului edelleen Hollolan kuntaan sen osana. Lahti toimi siis epäitsenäisenä kuntana Hollolan pitäjän alaisuudessa. 

Palotoimi oli sen sijaan paremmin järjestetty alusta alkaen.

Lahden VPK:n synnyinsanat lausuttiin vuonna 1879, vain vuosi kauppalaoikeuksien saannin jälkeen. VPK:lle oli suuri tarve, sillä ajoittain suuret tulipalot olivat asukkaiden riesana. Näin kauppalalaiset pystyivät torjumaan tulikukkoa tehokkaasti. VPK järjesti kesäjuhlia sekä erilaisia tilaisuuksia, joissa kansalaisia varoitettiin tulipalon vaaroista ja annettiin vinkkejä vahinkojen välttämiseksi.

 

Puolivakinainen palokunta

Uuden sysäyksen palontorjunta ja valistustoiminta sai vuonna 1906, kun Lahteen perustettiin puolivakinainen palokunta. Puolivakinaisen palokunnan syntyä edesauttoi isot ja sangen kalliiksi käyneet tulipalot, joihin epäitsenäinen kauppala päätti satsata suuremmat voimavarat tehokkaamman ja järjestäytyneen puolivakinaisen palokunnan muodossa. Uusi palokuntamuoto harjoitteli säännöllisesti ja varsinkin kesäaikaan se järjesti harjoituksia ja näytöksiä kauppatorilla. Silloin ihmiset pääsivät ihailemaan palomiesten varusteita ja keskustelemaan näiden kanssa mieltä askarruttavista asioista. Tämä vastaava toiminta oli hyvin yleistä eri kaupunkien ja kauppaloiden keskuudessa ja sillä nähtiin olevan hyvät mahdollisuudet antaa tärkeää paloturvallisuusvalistusta.

Lahti sai viimein kaupunkioikeudet vuonna 1905, jolloin viimeinen muodollinen side emäpitäjä Hollolaan katkesi. Tämä tarkoitti Lahden nopeaa kehittymistä tulevaksi suurkaupungiksi, jolloin myös palotoimea oli kehitettävä. Muutoksia ja kehityksiä tuli pikkuhiljaa, puolivakinaisia palomiehiä saatiin lisää ja toiminta muuttui koko ajan ammattimaisemmaksi. Oltiin matkalla kohti vakinaista palolaitosta.

 

tulipalo1

 

Uuden alku

Vuonna 1912 lausuttiin Lahden vakinaisen palokunnan alkusanat. Avoimiksi julkistettiin viiden palosotilaan toimet, joihin oli tiukat pääsyvaatimukset. Kukaan puolivakinaisesta palokunnasta ei päässyt mukaan vakituiseen palokuntaan. Vakituisen palokunnan päällikkönä toimi palomestari.
Vuonna 1913 saatiin lisää kaksi palosotilaan toimea, jolloin vahvuutena oli 7 palosotilasta sekä palomestari.

Lahden vakinainen palokunta piti näytöksiä ja harjoituksia samalla lailla kuin aiempikin puolivakinainen palokunta näkyvillä paikoilla, jolloin kansalaisten oli helppo tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista. Samoin kun paloasemalla oli miehitys, niin sinne pystyi asukkaat poikkeamaan ja kysymään neuvoja epävarmoissa asioissa.

 

Kalusto uudistuu

Vuonna 1929 kaupungin palokunta pääsi moottoriaikaan ja uutta autoa esiteltiinkin vallan hanakasti. Autolla oli nopeampi siirtyä myös tulipalopaikoille, jolloin palokunnan tehokkuus nousi suuresti. Paloauto oli erittäin haluttu esittelykohde erilaisille markkinoilla ja tapahtumiin. Nykymuotoinen paloauton esittely oli siis saanut alkunsa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos perustettiin 2004, jolloin toiminta tehostui entisestään. Apunaan pelastuslaitoksella on oman kuuden vakimiehitetyn paloaseman lisäksi 20 sopimuspalokuntaa, jotka kaikki yhdessä tekevät turvallisuusvalistusta erilaisin toimenpitein. Pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat ovat edelleen mukana markkinoilla, tapahtumissa ja muissa paikoissa, joihin kokoontuu ihmisiä ihastelemaan paloautoja.

Kuten yltä voidaan huomata, erilaista paloturvallisuusneuvontaa ja apua palokunnalta ja nykyään pelastuslaitokselta on saatu jo yli sadan vuoden ajan, eikä sille näy loppua. 

Turvallisuusviestintä ei siis ole uusi juttu, nimitys on vaan vaihtunut muutamaan kertaan. Tavoite on kuitenkin aina ollut sama, kansalaisten turvallisuus. 

 

Turvallisuusviestintä tänä päivänä

Tämän päivän turvallisuusviestintään kuuluu vahvasti kouluttaminen, sosiaalisessa mediassa mukana oleminen, unohtamatta kuitenkaan perinteistä neuvontaa sekä valistamista kansalaisten keskuudessa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on mukana vuosittain useassa sadassa koulutus- ja neuvontatilaisuudessa.

Koulutuksien pääpaino on opettaa kansalaisille alkusammuttamista ja poistumisturvallisuutta sekä erilaisten paloturvallisuusluentojen pitäminen. Pelastuslaitos on mukana myös erilaisissa yleisötapahtumissa, messuilla sekä vierailee päiväkodeissa ja kouluissa.

Pelastusasemilla vierailee vuosittain useita satoja lapsia sekä lapsi perheitä tutustumassa pelastuslaitoksen kalustoon ja palomiehen työhön. Valistusta ja neuvontaa annetaan myös palotarkastuksien yhteydessä auditoivan palotarkastuksen tärkeänä osana. 

 

Lisätietoja:
Koulutussuunnittelija Jarmo Kouhia
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
0440-773207
jarmo.kouhia@phpela.fi