PELASTUSLAITOKSEN VALMIUSTOIMINTA

Valmiustoiminta on varautumista olosuhteisiin, joita toivottavasti ei koskaan tule. Samalla se on toimintamallien harjoittelua, joita toivottavasti ei koskaan tarvita. Ihmisten mahdollisuudet selvitä suuronnettomuuksien, yhteiskunnallisten häiriötilojen, terrorismin tai jopa sotien sattuessa, halutaan turvata niin hyvin kuin se yleensä on mahdollista.

Normaalioloissa valmiustoiminta on tyypillisimmillään varautumista esimerkiksi vaarallisten aineiden rautatie- ja maantiekuljetuksiin tai säteilyonnettomuuksiin.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen valmiustoimintaan kuuluu esimerkiksi:

  • Asuinkiinteistöjen turvallisuushenkilöiden suojelukoulutus.
  • Yritysten ja laitosten omatoimisen varautumisen neuvonta ja valvonta.
  • Suunnittelu ja koulutus poikkeusolojen varalle.
  • Varautuminen poikkeusolojen johtamiseen.
  • Varautuminen poikkeusolojen hälytys- ja viestijärjestelmien ylläpitoon.
  • Varautuminen poikkeusolojen tai suuronnettomuuksien pelastustoimintaan.
  • Varautuminen väestön evakuoimiseen ja huoltamiseen.
  • Varautuminen jälkiraivaus- ja puhdistustoimintaan.


Suuronnettomuustilanteissa väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Yleinen vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisten kaiutinjärjestelmän kautta kuuluttama varoitus. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa välitöntä vaaraa väestölle. Kun kuulet yleisen vaaramerkin:

  • Siirry sisätiloihin ja pysy siellä.
  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.
  • Avaa radio ja televisio lisäohjeita varten.
  • Vältä puhelimen käyttöä.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten lupaa.
  • Kun vaara tai uhka on ohi, kuulet minuutin mittaisen tasaisen äänimerki.

 

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Se luetaan kaikilla radiokanavilla ja näytetään YLE:n, MTV3:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla 112 sekä televisio-ohjelmissa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Hätätiedotteessa annetaan  tietoja varoituksen syystä sekä suojautumisohjeita.

 

Talosuojelu

Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuntoa. Pelastussuunnitelmassa määritetään talon turvallisuudesta vastaavat henkilöt sekä arvioidaan asuinrakennukseen ja sen asukkaisiin liittyvät riskit sekä toimenpiteet riskien poistamiseksi tai lieventämiseksi.

Pelastussuunnitelmaa ei laadita ja ylläpidetä pelastusviranomaisia varten, vaan taloyhtiön ja sen asukkaiden tarpeisiin, jotta he osaisivat toimia oikein eri vaaratiloissa. Tämän vuoksi on tärkeää, että pelastussuunnitelman laadintaan osallistuisi kaikki asukkaat ja suunnitelman sisällöstä tiedotettaisiin aina myös uusia asukkaita. Suunnitelma tulee päivittää kerran vuodessa esimerkiksi yhtiökokouksen yhteydessä.

 

powered by eMedia