Varautuminen

vaestonsuoja

Varautumisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan yhteiskunnan toiminta kaikissa tilanteissa. Varautumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi valmiussuunnittelu, etukäteen tehdyt tekniset ja rakenteelliset valmistelut, koulutus, valmiusharjoitukset sekä henkilöiden, tilojen ja kriittisten materiaalien varaukset.
Väestönsuojelu tarkoittaa Geneven sopimuksessa tarkemmin määriteltyjen humanitääristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroilta ja auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Väestönsuojelun toimeenpano tulee kysymykseen lähinnä sodan tai sodan uhan kaltaisissa tilanteissa. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista väestönsuojelutehtävistä.
Poikkeusolojen varalta normaalioloissa tehtäviin valmisteluihin sisältyvät:
- poikkeusoloja koskeva suunnittelu
- väestönsuojien rakentaminen
- varautuminen johtokeskustyöskentelyyn, evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestönhuoltoon, sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan
- johtamis-, valvonta-, hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito
 
 
Suurtehohälyttimiä on Päijät-Hämeen alueella 54 kpl. 
Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu noin 85 % väestöstä. Lisäksi sijoittelussa on huomioitu ”liikkuva väestö”.

Varautumisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan yhteiskunnan toiminta kaikissa tilanteissa. Varautumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi valmiussuunnittelu, etukäteen tehdyt tekniset ja rakenteelliset valmistelut, koulutus, valmiusharjoitukset sekä henkilöiden, tilojen ja kriittisten materiaalien varaukset.

Väestönsuojelu tarkoittaa Geneven sopimuksessa tarkemmin määriteltyjen humanitääristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroilta ja auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Väestönsuojelun toimeenpano tulee kysymykseen lähinnä sodan tai sodan uhan kaltaisissa tilanteissa. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista väestönsuojelutehtävistä.

Poikkeusolojen varalta normaalioloissa tehtäviin valmisteluihin sisältyvät:

  • poikkeusoloja koskeva suunnittelu- väestönsuojien rakentaminen
  • varautuminen johtokeskustyöskentelyyn, evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestönhuoltoon, sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan
  • johtamis-, valvonta-, hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito

 

Väestön varoittaminen

Pelastuslaitos huolehtii alueellaan väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Väestön varoittamisessa käytettäviä viestintäkanavia ovat mm.
väestöhälyttimet (yleinen vaaramerkki ja puhe)
radio ja TV
teksti-TV (hätätiedotteet s. 112, muut viranomaistiedotteet s. 866)
internet, Twitter www.twitter.com/lupelastus
kaiutinauto
painettu media.
Kiinteä väestöhälytinjärjestelmä on tarkoitettu taajamissa ulkona olevan väestön varoittamiseen. Liikkuva hälytin on kulkuneuvoon asennettavaksi tai muutoin siirrettäväksi tarkoitettu hälytin. Liikkuvia hälyttimiä käytetään väestön varoittamiseen taajamien ulkopuolella ja taajamissa niillä alueilla, joilla kiinteä ulkohälytinjärjestelmä ei ole kuultavissa. 
Äänimerkit
Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa, jolloin väestön tulee siirtyä sisätiloihin kuuntelemaan radiolla annettavia ohjeita. Merkin kesto on yhden minuutin mittainen, jossa vuorottelevat nouseva ja laskeva 7 sekunnin jakso.
Vaara ohi -merkki on yhtämittainen, tasainen, yhden minuutin kestävä äänimerkki.  Se on ilmoitus varoitustilan purkamisesta uhkan tai vaaran poistuttua.
Kokeilumerkkiä on tasainen 7 sekuntia kestävä tasainen ääni. Sitä käytetään hälytinjärjestelmien käyttökunnon testaukseen. Väestöhälyttimien kokeilu suoritetaan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 12.

Pelastuslaitos huolehtii alueellaan väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Väestön varoittamisessa käytettäviä viestintäkanavia ovat mm.

  • väestöhälyttimet (yleinen vaaramerkki ja puhe)
  • radio ja TV
  • teksti-TV (hätätiedotteet s. 112 muut viranomaistiedotteet s. 866)
  • sosiaalinen media
  • kaiutinauto
  • painettu media


Kiinteä väestöhälytinjärjestelmä on tarkoitettu taajamissa ulkona olevan väestön varoittamiseen. Suurtehohälyttimiä on Päijät-Hämeen alueella 54 kpl. Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu noin 85 % väestöstä. Lisäksi sijoittelussa on huomioitu ”liikkuva väestö”. 

Liikkuva hälytin on kulkuneuvoon asennettavaksi tai muutoin siirrettäväksi tarkoitettu hälytin. Liikkuvia hälyttimiä käytetään väestön varoittamiseen taajamien ulkopuolella ja taajamissa niillä alueilla, joilla kiinteä ulkohälytinjärjestelmä ei ole kuultavissa. 

Äänimerkit

Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa, jolloin väestön tulee siirtyä sisätiloihin kuuntelemaan radiolla annettavia ohjeita. Merkin kesto on yhden minuutin mittainen, jossa vuorottelevat nouseva ja laskeva 7 sekunnin jakso.

Vaara ohi -merkki on yhtämittainen, tasainen, yhden minuutin kestävä äänimerkki.  Se on ilmoitus varoitustilan purkamisesta uhkan tai vaaran poistuttua.

Kokeilumerkki on tasainen 7 sekuntia kestävä tasainen ääni. Sitä käytetään hälytinjärjestelmien käyttökunnon testaukseen.

Väestöhälyttimien kokeilu suoritetaan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 12.