PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA



Uusi Pelastuslaki astui voimaan heinäkuussa 2011. Pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattaminen kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja ohjaukseen.

Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille uudessa pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään vuosittain valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista palotarkastuksista sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista. Valvontasuunnitelman toteutumista valvoo aluehallintoviranomainen osana pelastustoimen palvelutason riittävyyden valvontaa.

 

Määräaikainen palotarkastus

1) Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset (A1-A6)

Yrityksiä ja laitoksia (entiset erityiskohteet) ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin rinnastettavia kohteita. Yrityksille ja laitoksille määritellään tarkastusvälit (valvontavälit) riskien arvioinnin perusteella. Yritysten ja laitosten keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita:

- tulipalon aiheuttama omaisuusvahinkoriski
- suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuus
- merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit
- kemikaalikohteiden erityispiirteet ja lainsäädäntö

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa pääkäyttötarkoituksen mukainen valvontaväli on eri pääluokissa A1 – A6 seuraava:

A1 Rakennus ympärivuorokautisessa käytössä tarkastusväli 12 -96 kk
A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit tarkastusväli 12 - 60 kk
A3 Kokoontumis- ja liiketilat tarkastusväli 12 - 120 kk
A4 Teollisuus- ja varastorakennukset tarkastusväli 12 - 120 kk
A5 Maatalousrakennukset tarkastusväli 12 - 60 kk
A6 Muut kohteet tarkastusväli 12 - 60 kk

Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta voi perustua esim. arvioivassa palotarkastuksessa tehtyihin havaintoihin, jossa otetaan huomioon mm. kohteen turvallisuuskulttuuri, uhatut arvot ja tapahtuneet onnettomuudet tai läheltä piti -tilanteet. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Palotarkastusvälin muuttaminen palotarkastusohjelmaan tehdään keskitetysti palotarkastusohjelman pääkäyttäjän toimesta.

Uusissa / valmistuneissa yrityksissä ja laitoksissa tehdään ensimmäinen määräaikainen valvontakäynti 3 kk rakennuksen käyttöönotosta kohteen haltijan tai toiminnanharjoittajan kanssa, jos kohteen valvontaväliksi arvioidaan vuosi. Tällöin keskitytään kohteen erityispiirteiden mukaisesti mm. pelastussuunnitelman laadintaan, pelastussuunnitelman sisällön toimivuuteen ja kemikaali-ilmoituksen käsittelyyn.

2) Asuinrakennusten määräaikaistarkastus (A7)

a) Pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset

Pelastussuunnitelmavelvollisia asuinrakennuksia (vähintään kolmen huoneiston taloyhtiöitä) on 4 900 kpl Päijät-Hämeessä (kerrostalot 2 500 kpl ja rivitalot 2 400 kpl). Rivitaloissa ja osassa kerrostaloja määräaikainen tarkastus suoritetaan niin sanottuna omavalvontana, jossa taloyhtiö itse suorittaa tarkastuksen lomakkeen avulla. Osassa kerrostaloja tehdään tarkastus pelastusviranomaisen toimesta paikan päällä. Vuosittain valvontaan 10 % pelastussuunnnitelmavelvollisista asuinrakennuksista.

b) Pientalot

Pientaloja on Päijät-Hämeessä 41 400 kpl. Pientalojen valvontamuotona käytetään omatarkastuslomaketta. Lomake vastauskuorineen ja valistusmateriaaleineen lähetetään massapostituksena rajatulle alueelle. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta kohdennetaan toimenpiteitä, esim. palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää valistusta.

Omavalvontalomakkeita lähetetään vuosittain 10 %:lle  asuinrakennuskannasta.

3) Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset (A8)

Päijät-Hämeessä on n. 22 100 vapaa-ajan asuntoa. Suurimmat mökkikunnat ovat Asikkala ja Sysmä.

Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin tavalliset asuinrakennusten palotarkastukset; asukkaiden tavoitettavuus on hankalaa, välimatkat pitkiä, jne. Mökkien valvonta suoritetaan omavalvontana.

Ylimääräinen palotarkastus on tarkastus, jonka toimittamisesta päättää pelastusviranomainen tarpeen vaatiessa.

Erityinen palotarkastus on tarkastus, joka toimitetaan ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoituksen olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista sellaisissa kohteissa, joissa palovaara tai henkilöturvallisuuteen kohdistuva vaara on tavanomaista suurempi.

Jälkipalotarkastus on tarkastus, jolla valvotaan, että palotarkastuksessa annettuja määräyksiä on noudatettu.

Valvontasuunnitelma kokonaisuudessaan

 

 

 

 

 

 

 

powered by eMedia