Väestönsuojat

vaestonsuoja

Väestönsuojien rakentaminen perustuu rakennuksen omistajan lakisääteiseen rakentamisvelvoitteeseen. Rakentamiseen liittyvät ohjeet ja yksityiskohdat ovat vaihdelleet väestönsuojien rakentamisen ajanjakson, yli viiden vuosikymmenen ajan.

Koko Päijät-Hämeen alueella on noin 152 339 suojapaikkaa. Nämä täyttävät nykyaikaiselle väestönsuojalle asetettavat vaatimukset. Lahdessa suojapaikka on kaikille asukkaille ja lähes sama tilanne on Heinolassa.

 

Väestönsuojan rakentaminen

Uudisrakentamisessa suojan rakentamisvelvollisuus määräytyy samalle tontille tai rakennuspaikalle tehtävien rakennusten yhteenlasketun kerrosalan mukaan. Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuojan edellä tästä momentista säädetystä poiketen rakennettava, jos kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä.

Rakennuksen perukorjauksen yhteydessä vanha väestönsuoja voidaan joutua kunnostamaan. Vanha väestönsuoja pyritään kunnostamaan niin, että se täyttää soveltuvin osin nykyiset västönsuojia koskevat määräykset ja tekniset vaatimukset.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos toimii asiantuntijana väestönsuojien rakentamisessa. Päijät-Hämeen rakennusvalvonnat pyytävät lähes aina väestönsuojan rakennus- ja korjaushankkeesta pelastulaitoksen lausunnon. Lausuntoa varten iImoitus väestönsuojasta ja suojan rakennuspiirustukset tulee toimittaa valmiusmestari Vesa Lehtiselle joko sähköisesti vesa.lehtinen@phpela.fi tai osoitteella Heinolan pelastusasema, Yhdyskatu 1, 15810 Heinola.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että väestönsuojalle tehdään käyttöönottotarkastus ennen rakennuksen loppukatselmusta. Käyttöönottotarkastuksessa katsotaan suojan suunnitelmienmukaisuus, tiiveys sekä materiaalit ja tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja.

Mikäli kunnan rakennusvalvonnan kanssa on sovittu, tekee pelastuslaitos rakennuksen käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä tarkastuksen suojaan väestönsuojan käyttöönottotarkastuksesta tehdyn pöytäkirjan perusteella. 

Pelastuslaitos ylläpitää tietoa rakennetuista väestönsuojista ja niiden rakennussuunnitelmista. 

 

Väestönsuojan huolto ja hoito

Kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan on huolehdittava väestönsuojan kunnossapidosta. Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee huoltaa vuosittain ja tarkastaa vähintään 10 vuoden välein. Vuosihuolloista ja tarkastuksista tulee laatia tarkastuspöytäkirjat. Niissä todetut viat tai puutteet on laitettava kuntoon. Tarkastuspöytäkirja on myös pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Väestönsuojan laitteistojen toimittaja antaa myös omat ohjeensa vuosittain laitteistoille tehtävistä huoltotoimenpiteistä. Huolto-ohjeet tulee löytyä rakennuksen asiakirjoista. Väestönsuojan sisältämä materaali tulee myös tarkastaa säännöllisesti ja uusia tarvittaessa.

 

Kautta aikojen rakennetut väestönsuojatyypit

Väestönsuoja M 54

1950-luvun loppupuolella rakennettu suoja, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli tarjota sirpalesuojaa mahdollisilta pommituksilta. Sen haittapuolena on oman ilmanottokoneen puuttuminen, joten suoja soveltuu ainoastaan hyvin lyhytaikaiseen käyttöön. Suojassa hyväksyttiin myös pienet ikkunat joiden peittämistä varten oli metallilevyt.

Väestönsuoja C 59

Vuoden 1959 jälkeen rakennettu suojatyyppi, viimeiset vuosina 1964 - 65. Suojassa on käsikäyttöinen ilmanottokone ja hiekkasuodatin. Tässä suojassa on mahdollista olla jo hiukan pidempäänkin, tosin hiekkasuodatin ei täysin suojaa taistelukaasuilta.

Väestönsuoja C63

Vuoden 1963 jälkeen vuoteen 1972 asti rakennettu suojatyyppi. Siinä on koneellinen tai käsikäyttöinen ilmanotto hiekka- ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella varustettuna. Tässä suojamallissa on mahdollista suojautua pitkiä aikoja

Väestönsuoja K (kevyt)

Vuodesta 1994 alkaen vuoteen 2011 rakennettu väestönsuoja, joka oli kevytrakenteisempi kuin S1-luokan suoja. Muuten suojilla oli sama toimintaperiaate.

Väestönsuoja S1

Uudempi väestönsuoja, jota on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Myös tässä suojassa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

 

Päijät-Hämeen yleiset väestönsuojat

Päijät-Hämeessä olevat yleiset väestönsuojat sijoittuvat Lahteen. Ne on tarkoitettu etupäässä ns. liikkuvalle väestölle kun suojautumistarve tulee yllättäen.

  • Mustankallion suoja, Tunnelikatu 3, Lahti, suojapaikkoja 1500 henkilölle
  • Fellmanni-instituutti, Kirkkokatu 27, Lahti, suojapaikkoja 421 henkilölle
  • Kunnaksen päiväkoti, Ristimäenkatu 10, Lahti, suojapaikkoja 280 henkilölle
  • Kasakkamäen koulu, Sävelkatu 2, Lahti, suojapaikkoja 150 henkilölle
  • Kärpäsen koulu, Kasakkamäentie 1, Lahti, suojapaikkoja 150 henkilölle