VÄESTÖNSUOJELU POIKKEUSOLOISSA

Yhteiskunnan kriisinkestokyvyn varalta tehtäviä ennakkovalmisteluja kutsutaan varautumiseksi. Valmiuslaki (40§) säätää sen osaksi julkishallinnon normaaliaikaista ja säännönmukaista tehtävien hoitoa.

Pelastusviranomaiset johtavat paikallisesti pelastustoimintaa ja siihen liittyvää väestönsuojelua, kunnat ja muut pelastuslain määrittelemät viranomaiset osallistuvat siihen omalla panoksellaan.

Kunnan valmiussuunnitelma on valmiuslain edellyttämä varautumisen suunnitelmakokonaisuus, jossa keskushallinnon johdolla laadittuun valmiussuunnitelman runkoon toimialat laativat omat valmiussuunnitelmansa. Kukin ministeriö ohjeistaa hallinnon alaansa.

Nykyaikaisen yhteiskunnan uhat

Yhteiskunnan välttämättömät toiminnot ovat lähes täysin riippuvaisia kehittyneiden tietoteknisten perusrakenteiden toimintakyvystä ja luotettavuudesta.

Muita uhkakuvia yhteiskunnalle on laiton maahantulo ja turvallisuutta vaarantavat väestöliikkeet, väestön ravitsemukseen ja terveyteen kohdistuvat uhkat, ympäristöuhkat, taloudelliset uhkat, järjestynyt rikollisuus ja terrorismi, suuronnettomuus, kansainvälinen jännitystila, Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukaus ja sodan uhka, aseellinen hyökkäys ja sota ja sodan jälkitila.

Väestönsuojelu on osa pelastustointa. Pelastustoimen palveluja Päijät-Hämeen kunnille (12) tuottaa Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Pelastusviranomaiset toimivat lainsäädännön antamilla viranomaisvaltuuksillaan ja kunnan johtajat normaaleilla toimivaltuuksillaan tai valmiuslain perusteella valtioneuvoston määräämillä lisävaltuuksilla.

Päijät-Hämeen alueellinen organisaatio