VÄESTÖNSUOJAT

Lahden yleiset väestönsuojapaikat

Mustankallion suoja Tunnelikatu 3 Lahti, suojapaikkoja 1500 henkilölle
Fellmanni-instituutti Kirkkokatu 27 Lahti, suojapaikkoja 421 henkilölle
Kunnaksen pvk. Ristimäenkatu 10 Lahti, suojapaikkoja 280 henkilölle
Kasakkamäen koulu Sävelkatu 2 Lahti, suojapaikkoja 150 henkilölle
Kärpäsen koulu Kasakkamäentie 1 Lahti, suojapaikkoja 150 henkilölle
Linja-autoasema Jalkarannatie 1 Lahti, suojapaikkoja 279 henkilölle

Yleiset suojapaikat on tarkoitettu etupäässä ilman suojapaikkaa olevalle ns. liikkuvalle väestölle.

Koko Päijät-Hämeen alueella on noin 130 000 suojapaikkaa, jotka täyttävät nykyaikaiselle väestönsuojalle asetettavat vaatimukset. Lahdessa suojapaikka on kaikille asukkaille ja lähes sama tilanne on Heinolassa.

Nastolassa, Orimattilassa ja Hollolassa on myös merkittävissä määrin suojapaikkoja.

Väestönsuojat

Pelastuslaitos antaa lausunnon väestönsuojalaskelmista ja rakennussuunnitelmista. Väestönsuojalle tehdään käyttöönottotarkastus ennen rakennuksen loppukatselmusta. Käyttöönottotarkastuksessa katsotaan suojan suunnitelmienmukaisuus, tiiveys sekä materiaalit.

Uudisrakentamisessa suojan rakentamisvelvollisuus määräytyy samalle tontille tai rakennuspaikalle tehtävien rakennusten yhteenlasketun kerrosalan mukaan.

Suojelukohdekuntiin Lahti ja Hollola on rakennettava kevytsuoja, kun kerrosala on vähintään 600, mutta alle 1000 neliömetriä ja varsinainen väestönsuoja, kun kerrosala on vähintään 1000 neliömetriä. Muihin kuntiin on rakennettava kevytsuoja (K) kun kerrosala on vähintään 600 neliömetriä.

Kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan on huolehdittava väestönsuojan kunnossapidosta. Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. Väestönsuojan laitteistojen toimittaja antaa myös omat ohjeensa vuosittain laitteistoille tehtävistä huoltotoimenpiteistä.

Lisätietoja antaa valmiusmestari Vesa Lehtinen p. 0440-773 123.

Kautta aikojen rakennetut väestönsuojatyypit

Väestönsuoja M 54	50-luvun loppupuolella rakennettu suoja, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli tarjota sirpalesuojaa mahdollisilta pommituksilta. Sen haittapuolena on oman ilmanottokoneen puuttuminen, joten suoja soveltuu ainoastaan hyvin lyhytaikaiseen käyttöön. Suojassa hyväksyttiin myös pienet ikkunat joiden peittämistä varten oli metallilevyt.
Väestönsuoja C 59	1959 jälkeen rakennettu suojatyyppi, viimeiset vuosina 1964 - 65. Suojassa on käsikäyttöinen ilmanottokone ja hiekkasuodatin. Tässä suojassa on mahdollista olla jo hiukan pidempäänkin, tosin hiekkasuodatin ei täysin suojaa taistelukaasuilta.
Väestönsuoja C63	1963 jälkeen vuoteen 1972 asti rakennettu suojatyyppi. Siinä on koneellinen tai käsikäyttöinen ilmanotto hiekka- ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella varustettuna. Tässä suojamallissa on mahdollista suojautua pitkiä aikoja.
Väestönsuoja S1	Uudempi väestönsuoja, jota on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Myös tässä suojassa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.