PELASTAMINEN ONNETTOMUUKSISSA

Liikenne muodostaa valtaosan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustehtävistä. Tyypillisimmillään pelastajia tarvitaan kolaritilanteen jälkiraivaukseen, mutta myös vakavat liikenneonnettomuudet ovat edelleen Päijät-Hämeen alueella jokaviikkoisia.

Liikenne muodostaa myös ihmishengillä mitattuna pelastajien suurimmat haasteet. Onnettomuuksien uhrit ovat yleensä vaikeasti hoidettavia monivammapotilaita, joiden hoito on aloitettava välittömästi tapahtumapaikalla. Tärkein tehtävä liikenneonnettomuuksissa onkin mahdollisten lisävammojen ehkäisy potilaita irrotettaessa ja siirrettäessä ajoneuvoista.

Liikenneonnettomuuspelastamisen vaikeusastetta lisäävät

Tavoitettavuus

• ajomatkat onnettomuuspaikoille ovat usein pitkiä

• hätäilmoituksen tekijät eivät tiedä onnettomuuspaikan tarkkaa sijaintia

• useamman potilaan onnettomuuksissa pelastajien voimavarat ovat usein riittämättömiä

Olosuhteet

• onnettomuudet sattuvat useimmiten silloin, kun sääolosuhteet ovat muutenkin huonot

• talvinen kylmyys ja pimeys vaikeuttavat potilaiden irrottamista onnettomuusajoneuvoista

• potilaiden jäähtyminen kylmissä olosuhteissa heikentää selviämismahdollisuuksia

Ajoneuvot

• onnettomuusajoneuvoissa saattaa olla palavia- tai muita vaarallisia aineita

• laukeamattomat turvatyynyt tai turvavyön esikiristimet aiheuttavat vaaratilanteita pelastajille ja potilaille

• ajoneuvot ovat usein kolarin jäljiltä voimakkaiden muodonmuutosten takia jännitteisiä. Auton purkaminen ja potilaiden irrottaminen on tämän vuoksi hidasta.

• uusien autojen ovet ja ikkunat lukkiintuvat mahdollisessa oikosulkutilanteessa

Muutokset autojen turvatekniikassa ovat vähentäneet loukkaantumisriskejä ja pienentäneet kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien määrää viime vuosina. Parhaimmillaan uusin turvatekniikka ajonvakausjärjestelmineen on jopa menestyksekkäästi estänyt onnettomuuksiin joutumista. Valitettavasti kovavauhtisissa kohtaamiskolareissa tai uloajoissa eivät nykyaikaisimmatkaan turvavarusteet pysty täysin pelastamaan kolarin osapuolia vammoilta.

Tyypillisimmillään rajut onnettomuudet sattuvat lisäksi tilanteissa, joissa ajoneuvokanta on ikääntynyttä, turvavöitä ei käytetä, kuljettajan ajokyky on väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi alentunut tai onnettomuus on aiheutunut muusta tietoisesta riskinotosta.

Onnettomuudet työssä ja vapaa-ajalla

Hyvän työpaikka- ja työturvallisuussuunnittelun sekä ennaltaehkäisevän työn ansiosta, ovat työtapaturmista aiheutuneet pelastustehtävät nykyään jo melko harvinaisia. Työtapaturmat ovat usein putoamis- tai kaatumisonnettomuuksia sekä onnettomuuksia, jossa henkilö jää puristuksiin tai teloo muuten itseään. Teollisuudessa myös vaarallisten kemikaalien kanssa tapahtuu toisinaan henkilövahinkoja.

Vapaa-ajalla tapaturmia sattuu sitten jo yleisemmin. Loukkaantumiset urheiluharrastuksissa saattavat olla hyvinkin vaativia pelastustehtävinä. Esimerkiksi vakavat kaatumiset motocross-radalla tai laskettelurinteessä vaativat usein jo erikoiskalustoa loukkaantuneen luokse pääsemiseksi ja tämän kuljettamiseksi.

Kotona sattuu sähkötapaturmia, putoamisia ja pienkoneiden käsittelyssä joskus vakaviakin vammautumisia. Puuhastelu autotallissa on usein ollut onnettomuuden syynä, kun tunkin varassa ollut auto on pudonnut päälle tai pylväsporakoneen terä on tarttunut työhaalariin.