PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA |
|
Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille uudessa pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään vuosittain valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista palotarkastuksista sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista. Valvontasuunnitelman toteutumista valvoo aluehallintoviranomainen osana pelastustoimen palvelutason riittävyyden valvontaa. Määräaikainen palotarkastus 1) Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset (A1-A6) Yrityksiä ja laitoksia (entiset erityiskohteet) ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin rinnastettavia kohteita. Yrityksille ja laitoksille määritellään tarkastusvälit (valvontavälit) riskien arvioinnin perusteella. Yritysten ja laitosten keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: - tulipalon aiheuttama omaisuusvahinkoriski Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa pääkäyttötarkoituksen mukainen valvontaväli on eri pääluokissa A1 – A6 seuraava: A1 Rakennus ympärivuorokautisessa käytössä tarkastusväli 12 -96 kk Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta voi perustua esim. arvioivassa palotarkastuksessa tehtyihin havaintoihin, jossa otetaan huomioon mm. kohteen turvallisuuskulttuuri, uhatut arvot ja tapahtuneet onnettomuudet tai läheltä piti -tilanteet. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Palotarkastusvälin muuttaminen palotarkastusohjelmaan tehdään keskitetysti palotarkastusohjelman pääkäyttäjän toimesta. Uusissa / valmistuneissa yrityksissä ja laitoksissa tehdään ensimmäinen määräaikainen valvontakäynti 3 kk rakennuksen käyttöönotosta kohteen haltijan tai toiminnanharjoittajan kanssa, jos kohteen valvontaväliksi arvioidaan vuosi. Tällöin keskitytään kohteen erityispiirteiden mukaisesti mm. pelastussuunnitelman laadintaan, pelastussuunnitelman sisällön toimivuuteen ja kemikaali-ilmoituksen käsittelyyn. 2) Asuinrakennusten määräaikaistarkastus (A7) a) Pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset Pelastussuunnitelmavelvollisia asuinrakennuksia (vähintään kolmen huoneiston taloyhtiöitä) on 4 500 kpl Päijät-Hämeessä (kerrostalot 2 300 kpl ja rivitalot 2 200 kpl). Nämä tarkastetaan 10 vuoden välein. Vuosittain rakennuskannasta kierretään 10 %. Ensimmäinen tarkastuskäynti tehdään pelastussuunnitelmavelvollisissa rakennuksissa rakennuksen valmistuessa vastaavan työnjohtajan kanssa. Tällöin annetaan myös määräys pelastussuunnitelman laatimisesta. b) Pientalot Pientalojen uutena valvontamuotona käytetään omatarkastuslomaketta. Lomake vastauskuorineen ja valistusmateriaaleineen lähetetään massapostituksena rajatulle alueelle. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta kohdennetaan toimenpiteitä, esim. palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää valistusta. Omavalvonta on otettu ensimmäisenä käyttöön Kymenlaakson pelas-tuslaitoksessa ja heiltä saatujen kokemuksien mukaan lomakkeiden vastausprosentti on ollut 80 % ja vastaamatta jättäneiden osuus 20 %. Omavalvontalomakkeita lähetetään vuonna 2012 yhteensä 3 900 kpl, joka on 10 % asuinrakennus-kannasta. Lomakkeet kohdennetaan alueille, joissa ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole tehty yleistä palotarkastusta. Varsinainen tarkastuskäynti tehdään 800 pientaloon, joilla omavalvontalo-make jää palauttamatta tai joihin muusta syystä halutaan kohdentaa tarkastusta. Pientalojen palotarkastuksessa käytetään ns. pikapöytäkirjaa, josta jätetään heti yksi kappale asuk-kaalle. Lähetetyt omavalvontalomakkeet sekä tehdyt palotarkastukset pöytäkirjateksteineen kirjataan palotarkastusohjelmaan. c) Asunnot Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ja sosiaalitoimen välillä on kehitteillä yhteistyö, jossa on tarkoitus löytää keinot ns. syrjäytyneiden ja muuten huonokuntoisten ihmisten palo- ja henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Tällä pyritään siihen, että asukas pystyisi asumaan mahdollisimman pitkään omassa asunnossaan. Vuonna 2012 kierretään 100 pääsääntöisesti yli 75-vuotiaiden tai muusta syystä päivit-täiseen toimintaansa tukea tarvitsevien ihmisten asuntoa, joissa palokuoleman riski on tilastojen mukaan kasvanut. Asuntojen palotarkastuksissa käytetään ns. pikapöytäkirjaa, sekä erillistä valvontalomaketta. Näistä jätetään asukkaalle omat kappaleet. Asuntojen palotarkastuspöytäkirjat pöytäkirjateksteineen kirjataan palotarkastusohjelmaan. Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö –hanke Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö-hanke on vuonna 2011 Palosuojelurahaston tuella käynnistetty projekti, jossa koulutetaan kolmannen sektorin toimijoita havainnoimaan lähiasukkaidensa paloturvallisuus-asioita ja antamaan ohjeita ja neuvoja turvallisuuden parantamiseksi. Vuonna 2012 on tarkoitus kartoittaa sadan vapaaehtoisen asukkaan kodin turvallisuus. Hankkeessa kierretyistä asunnoista pidetään erillistä rekisteriä. 3) Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset (A8) Päijät-Hämeessä on n. 22 000 vapaa-ajan asuntoa. Suurimmat mökkikunnat ovat Asikkala ja Sysmä. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin tavalliset asuinraken-nusten palotarkastukset; asukkaiden tavoitettavuus on hankalaa, välimatkat pitkiä, jne. Mökkien valvonnassa hyödynnetään Päijät-Hämeen piirinuohoojia ”palotarkkailussa”. Määräaikainen palo-tarkkailu tehdään 10 vuoden välein ja niistä tehdään paikan päällä palotarkkailupöytäkirja. Vakavista puutteista ilmoitetaan pelastusviranomaiselle välittömästi. Palotarkkailupöytäkirjat toimitetaan kunnan pelastusviranomaiselle, joka kirjaa ne palotarkastusohjelmaan. Asikkalassa on vapaa kilpailu nuohouksessa. Asikkalan vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa hyödynnetään pääsääntöisesti omavalvontalomaketta Ylimääräinen palotarkastus on tarkastus, jonka toimittamisesta päättää pelastusviranomainen tarpeen vaatiessa. Valvontasuunnitelma kokonaisuudessaan
|
|
